26.11.2015

Thanksgiving thoughts

Mä yritän joka päivä olla kiitollinen kaikesta mitä mulla on ja en ajatella asioita mitä mulla ei ole. Mulla on hirveen paljon hyvää mun elämässä, mistä oon tuhannesti kiitollinen. Unohdan usein kuitekin sanoa näistä asioista ääneen joten nyt haluan kirjoittaa joka ikisen asian mistä vaan voin olla kiitollinen. Ei mun elämä oo täydellistä, mutta mulla on paljon hyvää.
Ensinnäkin se että oon perusterve. Se että mulla on äiti, isä ja veli. Se että mulla on aivan mahtavat isovanhemmat jotka on antanut mulle elämänoppeja. Se että mulla on oma pikku koti. Se että mulla on kotikoti vanhempien luona. Se että mulla on aina paikka mihin mennä. Se että mulla on maailman parhaimmat parhaat ystävät. Se että mulla on kavereita. Se että tunnen paljon ihmisiä. Se että mulla on ihanat kummit ja oma kummipoika. Se että meidän perheellä on ihanat perhetuttavat. Se että mulla oli meidän saksanpaimenkoira Indi 2001-2014. Se että mulla on vanhempien luona kaks mörrimöykkyä ketä voin halia kun meen kotiin. Se että 13 vuotiaana sain oman pupun, Frodon. Se että mulla on opiskelupaikka. Se että saan joka viikko tehä hauskoja juttuja. Se että osaan ja tykkään laulaa. Se että oon saanut olla mukana hauskoissa projekteissa, kesäteattereissa ja suomen lucia kuorossa. Se että otin laulutunteja 3,5 vuotta. Se että olin just siinä lukiossa missä olin ja että sain sieltä elämänystäviä. Se että olin Au Pairina. Se että vuonna 2011 sain työpaikan HopLopilta joka on auttoi mun tulevia työnhakuja. Se että mulla on työpaikka tällä hetkellä. Se että saan opiskelutukea. Se että pääsin tuutoriksi ja sain paljon uusia ystäviä. Se että oon vieläkin yhteyksissä mun aupair ystäviin. Se että oon päässyt mun  21 vuoden aikana reissaamaan. Se että mulla on sen verran rahaa että pystyn elämään. Se että oon saanut olla osa mahtavaa seurakuntaporukkaa ja osallitua moneen ikimuistoiseen ripariviikkoon.
Tää on oikeesti aika vaikeeta keksiä asioita joista on kiitollinen. Kyllä tää lista vois olla pitempi. Voisin mennä ajassa taakseppäin ja kertoa mun lapsuudesta ja vaikka kaikista harrastuksista. Voisin kirjoittaa siitä että oon kiitollinen että mua kiusattiin yläasteella, koska muuten en olisi minä. Voisin kirjoittaa jokaisesta ihmisestä ketä tunnen koska kaikki ihmiset antaa mulle jotain josta voin olla kiitollinen. Koska jos jotain pitäis valita niin tietenkin oon eniten kiitollinen mun elämän ihmisistä.
Oon kiitollinen kaikesta mitä mulle on suotu. Tiedän että mun tulevaisuudessa tulee tulemaan tosi vaikeita hetkiä, ja mua pelottaa ajatus että mun elämän vaikeimmat hetket on vielä edessä. Mutta voin ainakin todeta että mun elämä on tähän asti ollut aika tasaista, ei mitään ylitsepääsemättömiä pudotuksia, vaan sellasta mukavaa ja letkeetä tietä.

En haluis olla liian klischee, mut oon kuitenkin, niin kiitos siitä että oon just mä ja että oon näin onnekas. Oon kirjoittanut tähän postaukseen sanan kiitollinen nyt yhdeksan kertaa, ehkä se riittää tältä erää. Happy thanksgiving!

23.11.2015

Kuinka sun käy, ihminen hauras

Hei ystävät siellä ruudun toisella puolella! Mulle tuli fiilis kirjoitella. Vietin tosi mukavan viikonlopun isosten viikonloppuleirillä vetäjänä. Mukana oli mun seurakunnan lempi-ihmisiä ja tosi ihania nuoria uusia ja vanhoja isosia. Pidettiin vähän tunteja yövahtina olemisesta ja erilaisista riparilaisista, ja oli muuten tosi rentoo ja hauskaa ja nauroin hirveesti. Yöharjoituksissa leikittiin partypeople ja tultiin hakee JPtä bileisiin ja tokana yönä leikittiin riparilaisia ja piilouduttiin keittiökaappiin ja muut etti meitä. Hirmuisen hauskaa!

Viimeviikko oli muutenkin ihan täynnä ohjelmaa, mun luona oli exchangestudents leipomassa pipareita ja juomassa glögiä, mun ainejärjestö järkkäs Bisse-BINGO iltaa, näin allaolevan kuvan neitoja piparien, glögin ja joululaulujen merkeissä, olin töissä, osallistuin infotilaisuuteen jossa kerrottiin pakolaisista, osallistuin seurakunnan keskustelutuokioon... Tän lisäks kävin kans koulua ja tein koulutöitä.
Jatkojohdot käyttöön^
Alapuolella tiimipelaajat valmiina isosten yöharjoituksiin!!
Mulla menossa semmoinen elämänmiettimis-vaihde. Mietin tosi, tosi paljon sitä että kuka oon ja miten oon ja missä oon. Mietin maailmaa ja elämän tarkoitusta. Suren maailmaa, mutta samalla myös oon iloinen kaikesta mitä täällä on. Yritän elää jokaisen päivän täysiä ja olla positiivinen. Oon tosi kriittinen kaikkea kohtaan. Mutta et just eniten mietin itteäni ja sitä kuka oon. Eniten teen töitä sen eteen että haluan olla mahdollisimman kiva ihminen kaikkia kohtaan. Mietin usein että kuuntelenko muita tarpeeks, ja välillä tulee fiilis että puhun itsestäni ihan liikaa. Ylianalysoin jokaista mun liikettä. Mietin hirveesti että mitä joku ihminen musta tykkää, ja heti jos se näyttää jotain signs että se joku ihminen ei musta pitäis niin mä jotenkin ahdistun. Tiedän että kaikki ei voi tykätä musta, tiedän että en ikinä voi olla kaikille ihmisille hyväksi, mutta kuitenkin haluaisin. Kai tää nyt vaan on joku ohimenevä vaihe. 

Odotan perjantaita ihan hulluna, koska HELMI tulee Rovaniemeltä mun luo <3 Se on mun luona kokonaiset 5 yötä ja meillä on kaikkee kivaa ohjelmaa suunnitelmissa! On poolpartyä, viini ja juusto iltaa, shoppailua, leffailtaa ja paljon ruokaa tiedossa! Ja vihdoin Helmi saa tavata mun kavereita ja ystäviä ja nähä mun koulun ja uuden kodin. Menispä viikko nopeesti!
Washington D.C Lokakuu 2013!

Ps. Voimia ja haleja mun hyvälle ystävälle jonka ystävä kuoli syöpään viikonloppuna. There's always love for the broken hearted. 

15.11.2015

Love is louder

Ja näin se on kaverit että tääkin viikko on pulkassa ja kello lähenee keskiyötä. Huomenna lähtee taas uus kiva ja ohjelmantäyteinen viikko käyntiin. Mä oon ollut hiljaa kaks viikkoa. Syytä ei oo muitakun tää mun elämä, joka on kiireistä. Oon hirmu kyllästynyt kirjoittamaan että mulla on paljon menoja, muttakun jestas sentään, se on tosi asia. Mun puhelimessa ei oo mitään kuvia verrattuna siihen mitä kaikkee on tultu taas tehtyä, mikä on kai ihan hyvä juttu, koska ei kaikkea tarvii aina dokumentoida.

Töissä menee hyvin ja paremmin koko ajan! Oon oppinut kaikki perus jutut ja en tarvii enään yhtä paljon apua, mitä nyt mokailen ihan tyhmiä juttuja silloin tällöin ja joudun soittaa "vuoropäälikölle" et tulee korjaa mun virheet, ja jono seisoo, ja seisoo, ja seisoo, sori asiakkaat. Mä oikeesti yritän parhaani. Alapuolella kuvaa mun uudesta työkamusta, joka kylläkin valitettavasti lähti jo vaihtoon ja tilalle tuli vihreä kilpikonna.
Meillä oli joku päivä joku viikko superhauska tortillanight mun matkailualan luokkalaisten kanssa. Alla kuvaa kissasta joka ei oo oikee kissa.
Hauskin yllätys tässä vähään aikaan tuli vastaan facebookissa tuossa pari viikkoa sitten, kun skrollailin normaalisti facebookkia ja törmäsin tähän postaukseen:
SIIS OMG ROBIN LINKKAS MUN BLOGIN!!! Ja Dänny pääs kansikuvatytöks. Sen reaktio oli ihan että MIA MIKS OON ROBININ FBSIVUL hahaha! Mut eii, olihan toi ihan hauska juttu, ja mielellään mä promoon Robbarii, kun se nyt VIELÄKIN on niin suloinen. Ja milloin nään sen uudestaan?

Mun kämppäkin on laitettu vähän tällaiseen söpöön jouluiseen kuntoon. Hankin Ikealta jouluvaloja ja kynttilöitä ja koko kämpän söpöysaste nous just parillakymmenellä yksiköllä.
Sitten tähän menneeseen viikonloppuun, ja sen hauskoihin tapahtumiin. Meillä oli meidän ylioppilaslautakunnan (?) vuosijuhla perjantaina, ja olikin muuten bileet. Etkot alkoi perjantaina 15:30 ja kotiin rullasin sellaset 13 tuntia myöhemmin, että sanomattakin selvää että oli hauskaa? Me valmistauduttiin mun luona Dänny, Isak ja Dännyn poikaystäväish ja sit viel mun äiti joka oli my personal hairdoer. Mä ite väsäsin Dännyn hiukset ja ei se nyt ollut mikään ihan katastrofi.
Mä olin tilannut mekon Nellyltä, maksoi joku 27€ ja olin tyytyväinen lopputulokseen! Koko oli 36 ja ehkä iiihan vähän liian pieni koska normaalit rintaliivit ei mahtunu alle, mutta muuten tultiin mekon kans hyvin toimeen. Yläpuolella muuten mun tuutorikamu Max ja alapuolella team nuggetti!<3
Tosiaan kotin tulin joskus lähempänä puol viittä, mutta oli hauskaa. Eilen lauantaina oli Silliz eli vuosijuhlan aamiaisbrunssi, ja oli tosi rentoo. Syötiin hyvin ja laulettiin ja juteltiin ja naurettiin niille jotka oli tullu suoraan jatkoilta. In that moment toivoin että voisin olla opiskelija ainiaan, koska oli jotenkin tosi siistiä opiskelijaelämää.
Iltapäivällä mentiin katsomaan lääkäriopiskelijoiden "teatteriesitys": Thorax Jubileumsspexet Lalli. Se on periatteessa musikaali, jossa yleisö on tosi mukana ja pystyy huutamaan "OMSTART" (uudestaan) jos haluaa kuulla lisää laulua tai vaikka "LISÄÄ TUNNETTA" jos yleisö haluaa näyttelijöiltä lisää tunnetta. Siis ihan tosi mahtavat näyttelijät ja laulajat ja whatnot. Esitys kesti 4 tuntia, mutta totally worth it! Nauroin välillä vedet silmissä ja ai jestas, oli ihan superhauska. 
Esityksen jälkeen Emil ja Leo haki mut ja käytiin vielä Kauniaisissa syömässä tomaatti-vuohenjuusto keittoa ja keksejä serurakunnan tapaamisessa. Mulla oli kaks ihan mahtavaa päivää ja onnellisena nukahdin Espooseen mun vanhempien luokse. Oli kaks niin ihanan tapahtumatäyteistä päivää, ja kunnon opiskelijaelämää. 
Tänään käytiin shoppailemassa ja moikkaamassa mun kummisetää ja kummipoikaa. Mun kummipojalla oli viikko sitten synttärit joten vein hänelle lahjan: Paita ja radiopuhelimet. Ihanaa huomata että lahja osui ja uppos. Poitsu laitto heti paidan päälle ja leikki radiopuhelimilla varmaan tunnin. Nyt illaan oon skypettänyt mun seurakuntakamuille ja suunniteltiin awesome iltahartaus yhdessä! Meillä on nimittäi ens viikonloppuna isosviikonloppu mihin meen vetäjäks taas, jee kivaa!

Ja siis aion ottaa vielä vähän kantaa tähän meidän maailman tilanteeseen. Aivan järkyttävia tapahtumia ei vaan Pariisissa, mutta muissa maissa myös. En voi ymmärtää miten maailmassa on näin paljon pahuutta ja vihaa. Mutta sitten taas, tällaset tapahtumat yhdistää koko muuta maailmaa. Rakastan että tämä asia koskettaa niin montaa ihmistä. Ja sitä kuinka ihmiset "come together" maailman vihaa vastaan. Kyllä se niin on että rakkaus ja valo voittaa aina. Jotenkin mietin aina että hyvyyttä ei voi olla jos ei ole mitään pahaa. Ja vaikka mulla oli lauantai aamuna semmone fiilis että mitä järkeä elämässä on jos jotkut ihmiset tekevät pahaa muille ihmisille, niin pitää muistaa mitä elämässä on hyvää, ja miten voidaan tehdä yhdessä hyvää. Tällä maailmalla ja meillä kaikilla on paljon opittavaa, mutta jos jotain toivon ihan sydämeni pohjasta, niin on se että maailmassa olisi rauha ja että kaikki olisi hyviksiä. Mutta kaikki ei tule koskaan olemaan hyviksiä. Ja jotta suurin osa ihmisistä voisi olla hyviksiä, täällä "täytyy" on pahiksia. Voi maailma, herätkäämme huomenna parempaan päivään. Mun ajatukset ovat niillä joiden rakkaat ei koskaan päässyt kotiin perjantai-iltana.
 Mutta taas jälleen kerran Lord of the Rings antaa hyviä ohjeita elämään. It just never let's me down.
Kiitos Samwise Gamgee. 

2.11.2015

Postauspläjäys ja ROBBARII

Tuli tänään palautetta ylemmiltä tahoilta että nyt vois alkaa jo blogipostausta näkymään. Ylemmät tahdot ovat tälläkertaa rakkaat mummini & vaarini, jotka varmaan onkin ihan ykköslukijat että terkkuja teille vaan! Kävin siis tänään katsomassa ja juttelemassa elämästä mummin & vaarin luona Espoossa pitkästä aikaa ja sitten vaari ajoi mut vielä mun kummisedän ja tädin luokse, missä pelasin lasten kanssa Super Marioa WIItä! Ihana nähdä kaikkia mulle tärkeitä ihmisä tällaisena maanantaina <3

Alotan joka ikisen blogipostauksen sanomalla että mä oon ollut kiireinen ja aika on mennyt nopeesti. Mutta tuun siihen johtopäätökseen joka ikinen kerta, että tottahan se on. Polskitaan jo Marraskuussa ja oonkin ihan justiinsa ollut jo kuukauden Ikealla! Uusi jakso on alkanut koulussa, ja nää kaks viimeistä viikkoa olikin aika ohjelmantäyteisiä koulutöiden kannalta. Onneks pääsin kaikista kursseista läpi, ihan ookoo arvosanoilla. Saksasta repäisin jopa nelosen, että ich spreche deutsch sehr gut sinne vaan! Dännyn kans ollaan joka viikko istuttu tietokoneluokassa tekemässä koulujutskia monta, monta tuntia. Yleensä se on mennyt siihen että mä aina katon lentoja just esim. Balille jotta pääsis lomalle, mutta totean että ehkä vähän liian kallista ja mahdotonta lähteä just nyt. Someday my friends... someday. 
Tossa viikontakaisena perjantaina mulla oli illanistujaiset mun luona ja sain vieraaksi tuttuja ja tuntemattomia! Oli vaihto-oppilaita ja pari matkailualan opiskelijaa ja sit tietty Dänny ja Isak. Oli mukavan rentoa ja kivaa ja puoleltaöin tyypit lähti koulun klubille, mutta koska mä olin kärsinyt syysflunssasta päätin suosiolla jäädä kotiin huilailee ja nukkua kunnon yöunet!
Lauantaina ajoin Turkuun. Kävin katsastamassa Kian kämpän ja sieltä Linnean ja Linnean kämppiksen Maijun tupareihin! Oli mukava ilta ja Linnean kaveritkin oli tosi mukavia! Pelattiin hauskaa juomapeliä ja syötiin kaikkea nannaa! Tälläkin kertaa mä jäin kotiin Linnean kans nukkumaan kun muut lähti tanssimaan. Hitsi kuullostan tylsältä, mutta ihan tosi, mulla on tässä ihan pointti että miksi jäin :D

Sunnuntai aamuna mä nimittäin nousin ylös 1h sen jälkeen kun Linnean kämppis tuli baarista kotiin ja lähdin ajamaan Karjaalle! Minä ja Iisakki ollaan tässä sillai puoliksi läpällä, puoliksi tosissamme hakemassa kesäteatteriin mukaan. Mun pitkäaikainen unelma, vaikka ei se helppoa oo! TOSI monta hakijaa, TOSI kova taso, ja kaksi koe-esiintymistä edessä. Että chäänssit mulla aika tosi pienet, mutta aina voi yrittää. Ja sitäpaitsi kivaa harjoittelua ja itsensä ylittämistä tuommoinen koe-esiintyminen koska onhan se nyt jännää! Eli tää oli siis syy minkä takia olin menemättä ulos, koska halusin että mun ääni on jossainmäärin kunnossa, jotta pystyin laulamaan noissa ekoissa koe-esiintymisissä. Ei kylläkään jouduttu muutakun laulaumaan pieni pätkä yksin ja ryhmässä, joten ei ollut mitenkään hirmujännittävää. Sitten oikeassa koe-esiintymisessä tulee kyllä jänskäämään ihan sikana! Step out of your comfort zone they say!!
Joku päivä tein oikeesti ruokaa omassa kotona. Emma tuli kylään joten valmistin oikeesti tosi hyvää jauheliha-feta kastiiketta ja sit syötiin kunnolla kasviksia. Olin tosi jotenkin ylpeä ittestäni, koska oon TOSI huono tekemään tuollaista kunnollista ateriaa, koska yleensä syön koulussa yhden lämpimän ruuan/ päivä ja sitten illalla viilletän nyt milloin missäkin ja syön nyt milloin mitäkin. Haluaisin kovasti olla sellainen fuckthefattnessfeelthefittness-tyyppi, mutta oon aika kova herkuttelemaan. Oon kylläkin parantanut tapojani, koska en syö yhtä paljon herkkuja kun aikasemmin. Baby steps, baby steps...
Oon kans ollut töissä sellaset 2 iltaa/viikko. Kävin kans tyhjentämässä mun Hesekaapin ja moikkasin kamuja. Ihanat siellä tekee vielä kovasti työtä ja on tosi ahkeria. Ikävä noita mun hesetyyppejä <3 Onneks sain halata niitä kaikkia ketkä oli vuorossa!
Viime torstaina oli illalla tyttöjendinneri Katun luona ja saatiin Pasta Carbonaaraa ja jotain namia jälkkäriä. Me yritetään tyttöjen kans pitää joka torstai sellainen "thursday dinner" ja ollaan aina vuorotellen toisillamme syömässä ja juttelemassa. Tosi jotenkin kiva, koska näin me varmistetaan että nähdään säännöllisesti vaikka kaikki käykin eri koulua. Eihän tää tietenkään onnistu aina joka viikko, mutta you take what you can get!
Sitten oi vitsi, perjantaina oli pitkään odotettu ROBIN K-18 keikka! Linnea ja mä otettiin vähän kuplivaa tässä mun luona ennen keikkaa ja sitten mentiin The Circukseen. Robin aivan uskomattomans suloinen ja ihana tyyppi! Ja se laulaa ihan älyttömän hyvin. Ja en tajua miten sen KAIKKI biisit on niin tarttuvia?! Ihan siis oikeesti aivan mahtava keikka ja tuli kyllä hypittyä ja laulettua ihan jokaisessa kappaleessa mukana. On se vaan jotenkin niin söpö ja jalat maassa (silloin ku se ei pomppinu tai tehny voltteja) oleva nuoriherra. Mä oon kyllä ihan fani!
Linnea nappaskin musta ihan kivan kuvan ennen keikkaa kun oli hiukset ja meikit ja kaikki, thank youu my photographer!
Ja seuraavassa kuvassa minä ja Robin. Ja noi tuhat muuta. 
Lauantaina mä ja äiskä lähettiin Tampereelle viettämään äiti-tytär viikonloppua. Kaupathan oli kiinni joten ei tehty mitään hirveen maatajärisyttävää. Kivaa vaan viettää äidin kans aikaa kun kuitenkin nähdään niin harvoin kun ei asuta yhdessä enään. Yövyttiin Scandic hotellissa ja käytiin jossain drinkeillä ja sitten valittiin ruokapaikaksi Pancho Villa, meksikolaistyylisen ruuan takia. Oli tosi hyvää ruokaa ja tyytyväisinä tultiin hotellihuoneeseen syömään irtokarkkeja ja katsomaan leffaa. Äiti taiski nukahtaa ennenkuin alkutekstit oli loppu ja mä olin aika nopeesti myös knocked out. Yritys leffan katsomiseen oli ihan hyvä. 
Eilen, sunnuntaina, mentiin aamupäivällä moikkaamaan ihanaa Satua ja hänen uutta asuntoaan Tampereella. Niin gossippia teille jotka Satun tietää, Satu on nykyään Tamperelainen! THERE, I SAID IT! Ja Satun jälkeen Ideaparkkiin shoppailemaan. Suoraan Ideaparkista ajettiin Helsinkiin ja katsomaan HIFK-Pelicans jääkiekko-ottelua koska iskän aitio oli varattuna meille! Noniin okei, ensinnäkin se ei siis oikeesti oo mun iskän aitio, vaan sen työpaikan, mutta iskä pääsee aina välillä käyttämään sitä omaan käyttöön, joten otetaan siitä aina kaikki irti ja saadaan juotavat ja ruuat nenän eteen ja katellaan lätkää mukavissa oltavissa! Oltiin eilen meidän koko perhe, tuttavaperheen iskä ja poika ja sitten kans Dänny ja Dännyn äitikin! 

Oli paljon kerrottavaa ja paljon oon tehnytkin. Hassua että nyt on jo marraskuu. Sen kunniaksi kuuntelin eilen ekan joululaulun, esittäjänä Robin tietty. Muutenkin oon kuunnellut tavallista enemmän musiikkia nyt viimeaikoina. Melkeinpä vaan suomalaista ja Johanna Kurkela on aika iso sana mun kotona just nyt. Oon alkanut ottelemaan joulua, ja kun Ikealla ihmiset ostaa hirveesti kynttilöitä ja joulutavaraa niin tulee itellekkin joulumieli. Eihän tässä oo kun 52 päivää enään. 

"Me hymyiltiin ja tiedettiin, kuinka mielettömäksi kaipuu kasvaa nopeesti. Me hymyiltiin ja hyvästeltiin, sillä täytyy uskaltaa elää vaikka rakastaa."
Rakkaus tekee vapaaksi - Johanna Kurkela